Katse kapasiteettiin – yhteistyön taidot ja edellytykset

,

Yhteistoiminnallisten menetelmien lupaukset kestävämmistä ja laadukkaammista ratkaisuista kuulostavat lupaavilta nykyajan ympäristöhaasteiden edessä. Yhteistyötä toki peräänkuulutetaan, mutta tavoitteiden konkretisoiminen toiminnaksi törmää herkästi erilaisten intressien yhteensovittamisen hankaluuteen. Vaikeiden ongelmien ratkaiseminen vaatii uudenlaisia taitoja, jotka auttavat löytämään yhteisesti hyväksyttävissä olevia ratkaisuja ja muodostamaan kestäviä kumppanuuksia. CORE-hankkeessa yhteistoiminnallisten periaatteiden ja niihin liittyvien taitojen kehittämistä kokeiltiin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana järjestetyssä Collaborative Public Manager -koulutuksessa.

Yhteistoiminnallisen kapasiteetin (collaborative capacity) käsite auttaa tarkastelemaan muutoksen johtamisessa ja luovassa ongelman ratkaisussa tarvittavia kyvykkyyksiä ja ymmärtämään paremmin, mistä onnistunut ja tehokas yhteistyö koostuu. Kapasiteetti tarkoittaa suomen kielessä tilavuutta ja tuotantokykyä mutta myös kykyä, pystyvyyttä ja edellytyksiä. Yhteistoiminnallisen kapasiteetin käsitteen avulla voidaan tutkia edellytyksiä ja kyvykkyyksiä suhteessa niihin lähtökohtiin, joita tarvitaan, jotta erilaiset ryhmät ja toimijat voivat tehdä mielekästä yhteistyötä sekä edistää kestävää muutosta yhteiskunnassa.

Kirjallisuudessa yhteistoiminnallisen kapasiteetin viitekehyksestä on esitetty useita erilaisia tulkintoja riippuen toiminnan kontekstista ja tasosta. Yhteistä käsitteen tulkinnoille on, että yhteistoiminnallinen kapasiteetti pitää sisällään sekä eri toimialojen, hallintorakenteiden ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen että kansalaisten, yhteisöjen ja järjestöjen mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan päätöksenteko- ja toimeenpanoprosesseihin.

Kyseessä on yhteiskunnan monin tavoin läpileikkaava osaamisalue, johon tulee kiinnittää huomiota, jos halutaan kehittää yhteistyöhön perustuvampaa ja osapuolet laajasti huomioivaa päätöksentekokulttuuria.

Kapasiteettia ja sen kehittämistä on tarkasteltu niin hallintojärjestelmien, organisaatioiden kuin yksilöidenkin tasolla. Hallintoprosessien tasolla yhteistoiminnallinen ympäristöpäätöksenteko vaatii sen mahdollistavia rakenteita, poliittisesti ilmaistua tahtotilaa lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tekemiselle myönnettyä mandaattia toimia ja synnyttää osapuolia sitovia sopimuksia. Pelkkä hyväksyntä ei kuitenkaan riitä, vaan onnistuakseen yhteistyöprosessit vaativat lisäksi henkilöresursseja, rahaa ja teknistä tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteistoiminnalliselle prosessille on varattu riittävästi aikaa ja rahaa ja että osapuolilla on käytössään tarvittava tieto ja osaaminen yhteistyöhön osallistumiseksi.

Organisaatiotasolla yhteistyön tehokkuuteen vaikuttavat organisaation sisäiset käytännöt ja toimintakulttuuri. Sekä sisäisten että sidosryhmiin suuntautuvien keskusteluyhteyksien ylläpito ja vuorovaikutuksen tavat vaikuttavat organisaation kykyyn osallistua hedelmälliseen yhteistyöhön. Yhteistoiminnallinen organisaatio ylläpitää kumppanuuksia sekä kannustaa innovointiin, monimuotoisuuteen ja osaamisen kehittämiseen. Näin tehdessään organisaatio lisää omaa joustavuuttaan sekä resilienssiä toimintaympäristön muutosten ja kehittymisvaatimusten edessä. Toiminnan kehittämisen kannalta keskeistä on myös toiminnan arviointi ja arvioinnin tulosten hyödyntäminen. Näin organisaatio paitsi kannustaa oppimiseen myös oppii jatkuvasti ja kehittää omaa toimintaansa.

Yhteistyöosaaminen on sekä tilanteiden että kokonaisuuksien hallintaa

Yhteistyö tapahtuu aina lopulta ihmisten välillä. Neuvottelutaidot, vuorovaikutustaidot, verkostojohtaminen, luova ajattelu, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, ongelmanratkaisutaidot, konfliktien hallinta, projektien hallinta ja substanssiosaaminen ovat kaikki osa-alueita, joihin liittyvä osaaminen ja ymmärrys auttavat intressien yhteensovittamiseen tähtäävässä yhteistyössä. Lista on kattava ja saattaa hengästyttää, mutta samalla se korostaa yhteistyötaitojen läpileikkaavuutta. Onnistuneen vuorovaikutuksen ja yhteistyön johtaminen ei liity vain yksittäisten tilanteiden onnistuneeseen järjestämiseen vaan suunnittelun ja päätöksentekoprosessien kokonaishallintaan. Myös vuorovaikutuksen laadulla on väliä:

Keskusteluun, yhteistyöhön ja ristiriitojen hallintaan liittyvät taidot kehittyvät parhaiten, kun osapuolet pääsevät toimimaan toistensa kanssa aidossa kumppanuudessa, eivät vain asiantuntijoina, rahoittajina tai päätöksentekijöinä.

CORE-hankkeen järjestämä Collaborative Public Manager -koulutus toi esiin, että yhteistoiminnallisen osaamisen kehittämiselle on todella kysyntää. Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana pidetyssä koulutuksessa julkisen sektorin viranomaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat oppimaan ja keskustelemaan yhteistoiminnallisten menetelmien soveltamisesta omassa työssään ja suomalaisessa kontekstissa. Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille valmiuksia tehdä monitoimijaista yhteistyötä sekä suunnitella ja vetää erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen tähtääviä prosesseja. Koulutus toimi samalla alkuna laajenevan yhteistoiminnallisen hallinnan osaajayhteisön rakentamiseen Suomessa. Osaamisen levittämiseksi järjestetään 18.11.2019 avoin tilaisuus, COREvents #4, jossa koulutuksen käyneet jakavat kokemuksiaan ja oppeja aiheesta kiinnostuneille.

Koulutusta koskevaan palautekyselyyn vastanneista osallistujista kaikki arvioivat koulutuksen sisältöjen olleen heidän työlleen vähintäänkin hyödyllisiä ja tarjonneen käytännön työkaluja yhteistoiminnallisten menetelmien hyödyntämiseksi. Kiitosta saivat muun muassa osallistujien kesken käydyt keskustelut opittujen periaatteiden soveltamisesta käytäntöön ja omassa työssä esiin tulleiden haasteiden läpikäyminen. Vaikka osaaminen ja sen kehittäminen koettiin tärkeäksi myös jatkossa, tunnistivat osallistujat kapasiteetin kehittämiselle myös esteitä. Yhteistoiminnallisemman toiminnan sisällyttäminen olemassa oleviin hallintokäytäntöihin sekä menetelmien soveltamiseen vaadittavan ajan löytäminen koettiin haastavana. Opittujen periaatteiden ja taitojen ylläpitämiseksi osallistujat toivoivat verkostomaista toimintaa aiheesta kiinnostuneiden kesken sekä keskinäistä sparrausta yhdessä opitun pohjalta.

Kapasiteetin kasvattaminen auttaa ongelman ratkaisussa pitkällä tähtäimellä

Koulutuksesta kerätty palaute vahvistaa ajatusta, jonka mukaan yhteistoiminnallista kapasiteettia voidaan lisätä vain lisäämällä yhteistoiminnan menetelmien käyttöä käytännössä. Hallintojärjestelmien valmius oppia, kokeilla ja sopeutua luovasti erilaisiin tilanteisiin ei kehity ilman aitoa vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Keskiössä ovat samat periaatteet kuin yhteistoiminnassa yleensä: osaamisen kehittämiseksi tarvitaan aitoa halukkuutta toimia yhteistyössä muiden kanssa sekä luottamusta niin omaan kuin muidenkin osapuolten lähtökohtiin ja kykyyn toimia yhdessä. Käytännössä yhteistoiminnallisen kapasiteetin kasvua voidaan edistää tukemalla eri tahojen osallistumista päätöksentekoprosesseihin, kouluttamalla viranomaisia ja organisaatioiden henkilöstöä, sparraamalla prosessien ja yhteistoiminnan suunnittelua sekä käyttämällä tehokkaammin yhteistyöhön osallistuvien tahojen olemassa olevaa tietoa ja osaamista osana yhteistä tiedontuotantoa.

Osaamisen kasvattaminen vaatii aikaa, rahaa ja strategista panostusta, joten on perusteltua miettiä miksi yhteistoiminnallista kapasiteettia tulisi ylipäänsä olla ja kehittää. Yhteistoiminnan hyötyjä kuvataan usein kakun kasvattamisena:

Edellytysten ollessa olemassa on osapuolten mahdollista tuottaa parempia ratkaisuja ja kasvattaa mahdollisuuksiaan saavuttaa omia tavoitteitaan paremmin yhteistyön kautta kuin toimimalla omillaan.

Kapasiteetin käsite sisältää ajatuksen siitä, että yhteistyön hedelmät eivät ole lyhytaikaisia tai koske yksittäisiä toimenpiteitä vaan tukevat yhteistyötä myös jatkossa ja näin auttavat synnyttämään strategisia linjauksia ja ratkaisuja. Intressipohjaiseen neuvotteluun ja aitoon yhteiseen ongelmanratkaisuun perustuvassa yhteistyössä toimijat oppivat paitsi käsiteltävistä asioista ja niiden erilaisista sisällöistä, myös toisistaan, toistensa arvoista ja tarpeista sekä rakentavamman yhteistyön tavoista. Syntynyt kapasiteetti auttaa saavuttamaan laadukkaampia yhteistyösuhteita ja tuloksia, jotka kestävät aikaa, säästävät rahaa ja ennen kaikkea – ratkaisevat ongelmia.

Emma Luoma

Kirjoittaja on tutkija Itä-Suomen yliopiston historian ja maantieteen laitoksella. Hän työskentelee CORE-hankkeessa yhteistoiminnallisen hallinnan mekanismeja ja kapasiteetteja tutkivassa tiimissä sekä työstää väitöskirjaa yhteistoiminnallisesta kapasiteetista suomalaisessa ympäristöpäätöksenteossa.

 

Lähteet

DuPraw, M. E. et al. (2012): Assessing the Collaborative Capacity of the U.S. Army Corps of Engineers: Relevant Literature, a Practical Assessment Tool, and Reflections on Third-Party Roles. Conflict Resolution Quarterly, 30(1), 81-132.

Emerson, K. & Murchie, P. (2010): Collaborative Governance and Climate Change: Opportunities for Public Administration. Future of Public Administration, Public Management, and Public Service around the World: The Minnowbrook Perspective, edited by Soonhee Kim Rosemary O’Leary, and David Van Slyke, 141-161. Lake Placid, NY, 2010.

Foster-Fishman, P. G. et al. (2001): Building Collaborative Capacity in Community Coalitions: A Review and Integrative Framework. American Journal of Community Psychology, 29(2), 241-260.

Goodman, R. M. et al. (1998): Identifying and Defining the Dimensions of Community Capacity to Provide a Basis for Measurement. Health Education & Behavior, 25(3), 258-278

Innes, J. E. & Booher, D. E. (2003): The Impact of Collaborative Planning on Governance Capacity. Paper prepared for presentation at the Annual Conference of the Association of Collegiate Schools of Planning, Baltimore, November 21-24, 2002.

Weber, E. P., Lovrich, N. P. & Gaffney, M. J. (2007): Assessing Collaborative Capacity in a Multidimensional World. Administration & Society, 39(2), 194-220.

 

 

0 kommentit

Kommentoi

Haluatko liittyä keskusteluun?
Ole hyvä ja osallistu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *