Merkinnät admin

,

Prosessi vai lopputulos? — Miten opitaan olemaan eri mieltä yhteiskuntaa rakentavalla tavalla

Monimutkaisten ja kiistaa aiheuttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomiseen vaaditaan yhteistoimintatahtoa. Keskeinen askel tätä kohden on siirtyminen olemaan eri mieltä yhteiskuntaa rakentavalla — ei hajottavalla — tavalla. Luovutaan siis vihan ja epäluulon lietsonnasta ja keskitytään ratkomaan asiakysymyksiä, tunnistamaan puheena olevien asioiden erilaisia seurausvaikutuksia eri ryhmille ja sovittamaan yhteen erilaisia tavoitteita.  Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessissa on harjoiteltu olemaan eri […]

,

Pureeko yhteistoiminta susikiistaan?

Yhteistoimintaa koskevassa kirjallisuudessa on esitetty erilaisia välineitä ja lähestymistapoja monimutkaisten  yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi (ks. Raisio ym. 2018). Puntaroiva (deliberatiivinen) kansalaiskeskustelu perustuu kansalaismielipiteen muodostamiseen esimerkiksi kansalaisraatien tai mielipidemittausten avulla. Tavoitteena on saavuttaa perusteltu, jaettu näkemys jostakin asiasta.  Dialogiin pyrkivät menetelmät puolestaan tavoittelevat sitä, että kiistaa aiheuttavissa kysymyksissä osapuolet pystyisivät ymmärtämään eriäviä mielipiteitä. Tätä kautta ajatellaan syntyvän […]

,

Kohti yhteistoiminnallista käännettä julkishallinnossa – oppeja matkan varrelta

Nelivuotinen CORE-hanke kääntyy loppusuoralleen ja olemme kokoamassa hankkeen tuloksia kokonaisuudeksi. Valmisteilla on tiekartta näyttämään suuntaa kehitykselle, jossa julkisen hallinnon, kansalaistoimijoiden ja yritysten osaaminen ja aito yhteistoiminta vauhdittavat ympäristöongelmien ratkaisemista. Julkista hallintoa koskevat tuloksemme osoittavat, että yksi keskeinen tekijä yhteistoiminnan muuttumisessa käytännöiksi on viranhaltijoiden osaamisen kehittäminen. Eri toimijoiden välisen keskinäisriippuvuuden lisääntyessä ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii niin julkishallinnollisilta […]

,

Yhteistyötä turvallisuuden ja kontrollin ristipaineessa – poliisin moniammatillinen arki

Yhteistyö korostuu yhtenä keskeisenä osana kotouttavaa työtä ja sen käytäntöjä Suomessa. Tällöin puhutaan monialaisesta yhteistyöstä, jossa eri viranomaisten lisäksi mukana on myös järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen sekä yksityissektorien toimijoita (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010, §31–32). Paikallisesti monialaisen yhteistyön toteutus vaihtelee alueittain kunnan tai kuntayhtymän palvelurakenteen ja asukaspohjan mukaan. Taustalla on pyrkimys rakentaa kaksisuuntaisen kotoutumisen foorumeita, kuulla […]

,

Taloyhtiöt mukaan energiajärjestelmän murrokseen

Taloyhtiöt voisivat olla nykyistä paljon aktiivisempia energian tuottajia ja järjestelmän säätövaraa lisääviä osapuolia. Suomen energiapolitiikka on avautumassa energiayhteisöjen aktiiviselle roolille ja taloyhtiöt ovat merkittävä energiayhteisöjen muoto. Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa muotoillaan keinoja rakennuskannan korjaamiseksi hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja uudella energia-avustusjärjestelmällä ohjataan varoja suoraan taloyhtiöiden energiahankkeisiin vuosina 2020-2022. Samansuuntainen kehitys on käynnissä Euroopan tasolla. Keväällä […]

,

Jaetun arvonluonnin strategia – yrityksen yhteiskuntavastuu 2.0?

Yritysten tulisi ottaa johtoasema yhteiskunnan tarpeisiin ja haasteisiin vastaamisessa ja luoda taloudellista arvoa luomalla yhteiskunnallista arvoa, esittävät Porter ja Kramer paljon keskustelua herättäneessään julkaisussaan ”Creating Shared Value – How to Reinvent Capitalism and Unleash a Wave of Innovation and Growth ”, joka ilmestyi Harvard Business Review -lehdessä vuonna 2011. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan voitontavoittelun […]

,

Ympäristökonfliktien sovittelua kansainvälisenä etäopetuksena Itä-Suomen yliopistossa

Ympäristöyhteistyön ja -konfliktien sovittelun kurssi kokoaa kansainvälisen osallistujajoukon yhteen verkko-opetustyökalun avulla 17. –21.8.2020. Kurssilla on yli 40 osallistujaa yli 15 maasta, muun muassa Suomesta, Saksasta, Venäjältä, Mongoliasta, Yhdysvalloista, Meksikosta, Tansaniasta ja Nigeriasta. Kurssi syventää ymmärrystä ympäristökonfliktien käsittelystä sovittelun ja yhteistoiminnallisten menetelmien avulla niin teoriassa kuin käytännössä. Kurssin vastuuopettajat, professorit Irmeli Mustalahti ja Lasse Peltonen Itä-Suomen […]

,

Uusi julkaisu kertoo kansalaisyhteiskunnan aloitteellisuudesta yhteistoiminnallisuuteen

Uusi julkaisu kuvaa monipuolisesti huhtikuussa 2019 Jyväskylän Paviljongissa järjestetyn kolmipäiväisen Järvipäivät-tapahtuman antia. Lisäksi Järvipäivät-julkaisu valottaa sitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan toimija vähäisistä resursseista huolimatta pystyy merkittävästi edistämään ympäristönhallintaa, kehittämään vesiensuojelun yhteistyöverkostoja sekä tuottamaan uudenlaisia toimintamalleja. Julkaisu löytyy tästä (pdf). Järvipäivät-tapahtuman taustalla on pienen yhdistyksen määrätietoinen toiminta. Pelastetaan reittivedet ry (PRV) on jo vuosien ajan ollut aktiivinen vesien […]

,

Muovipussit minimiin – mitä teki kuluttaja, hyötyivätkö yritykset?

Olemme hukkua muoviin! Sosiaalinen media on täynnä kuvia muovilautoista valtamerissä ja muoviin sotkeutuneista linnuista. Silti jokapäiväinen elämämme on täynnä muovia pakkausten sekä muovipussien ja -kassien muodossa. Jotain tulisi tehdä, ajattelemme. Maailmassa kulutetaan 500 miljardista biljoonaan muovipussia vuosittain, mikä tarkoittaa 1,4–2,7 miljardia muovipussia joka päivä tai miljoona muovipussia minuutissa. Luvut ovat pöyristyttäviä, ja siksi eri toimijat […]

Tutkijoiden kannanotto: Pandemian jälkihoidon oltava kestävän kehityksen mukaista

Kestävä kehitys on huomioitava myös pandemian jälkihoidossa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kirjoittamassa kannanottoa hallituksen kehysriiheen, jossa keskusteltiin valtion menoista vuosille 2021-2024. Strategisten tutkimushankkeiden tutkijat eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista painottavat, että suuntaamalla pandemian jälkihoito oikein voidaan varmistaa nopea palautuminen kriisistä, edistää oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää kehitystä, tunnistaa ja parantaa edellytyksiä vastata myös tulevaisuudessa esiin […]