Kansalaisyhteiskunta, osallistuminen ja poliittinen legitimiteetti

CORE-hankkeen kolmas työpaketti tutkii kansalaisyhteiskunnan ja aktiivisen kansalaisen rooleja yhteistoiminnallisissa suunnittelun ja päätöksenteon prosesseissa.  Tavoitteena on kehittää ja edistää käytäntöjä, joilla luodaan ja uusinnetaan edellytyksiä erilaisten kansalaisten ja muiden toimijoiden rakentavalle kohtaamiselle päätöksentekotilanteissa yhä uudestaan.

Tarkastelussa on kansalaistoiminta sekä yhdistyksissä eli kolmannella sektorilla että yhdistysten ulkopuolella, epämuodollisemmalla neljännellä sektorilla. Huomion kohteena ovat erityisesti syrjäytymiselle alttiit ryhmät sekä kansalaisten ruohonjuuritason aloitteet.

Tietoa kansalaisten rooleista tarvitaan tilanteessa, jossa kansalaisten suhde poliittiseen järjestelmään ei enää rakennu yhdistysten ja edustuksellisen demokratian välityksellä siten kuin ennen. Yhdistykset ovat perinteisesti olleet tärkeitä 1) poliittisen järjestelmän hallinnassa, 2) järjestelmän legitimiteetin ylläpitämisessä, 3) demokratian vakauden ja ennustettavuuden turvaamisessa ja myös 4) palveluiden tuottajina.

1990-luvulta alkaen poliittisten ja maailmankatsomuksellisten yhdistysten tilalle on noussut yhä enemmän kevyen sitoutumisen harrastustyyppisiä yhdistyksiä ja uusia “heimoja”. Digitalisaation myötä kansalaistoimintaa on siirtynyt yhä enemmän neljännelle sektorille, sosiaalisen median avulla nopeasti toimiviin verkostoihin. Yhdistysten rinnalle kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi ovat nousseet epävirallisemmat, verkostomaiset yhteisöt ja toisaalta kansalaiset “vapaina” ja ”itsestään vastuullisina” yksilöinä.

Demokratian ja poliittisen järjestelmän legitimiteetin turvaaminen on vaikeutunut,  kun ihmisten poliittiset ja aatteelliset sidokset ovat moninaisempia, lyhytkestoisempia ja ailahtelevampia kuin ennen. Erot kansalaisten yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa ovat kärjistyneet. Poliittisesta päätöksenteosta vieraantuneita on yhä enemmän, mutta samalla aktiivisimmat pystyvät digiajan välineiden avulla palvelemaan päätöksentekoa ja yhteiskuntaa entistä laajemmin.

Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan tietoa osallistumisen ja toiminnan muodoista, jotka tähänastisten kokemusten perusteella parhaiten mahdollistavat erilaisten kansalaisten, ryhmien ja yhteisöjen mielekkään, palkitsevan kiinnittymisen suunnitteluun ja -päätöksentekoon.  

Toisessa vaiheessa tehdään toimintatutkimusta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa valittujen tapausten yhteydessä. Työpaketti huolehtii, että tapauksissa toteutettavissa kokeiluissa otetaan huomioon mielekkään osallistumisen mahdollistaminen kansalaisyhteiskunnan erilaisille toimijoille.

Kolmannessa vaiheessa muodostetaan suositukset aktiivisen kansalaisuuden sekä väestöryhmien ja organisaatioiden välisen luottamuksen vahvistamiseen demokratian ja poliittisen legitimiteetin näkökulmista. Tieto tältä kannalta lupaavimmista yhteistoiminnan menetelmistä kootaan käytännöllisiksi julkaisuiksi ja tieteellisiin artikkeleihin.

Työpaketin vetäjänä toimii prof. Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta.