Saimaannorppa ja ihminen – sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste

,

Saimaannorppa ja ihminen -kirja esittelee saimaannorpan suojelukiistan esimerkkinä nykyisen luonnonsuojelupolitiikan ongelmista, joista yksi keskeinen on eri sidosryhmiä edustavien ihmisten välisen luottamuksen mureneminen.

Vaikka saimaannorpan kanta on nykyään kiistatta suurempi kuin 1970- tai 1980-luvuilla, suojelu silti kärjistyi 2000-luvulla kiistelyksi eri tahojen välillä. Mistä oikein on ollut kysymys? Ainakaan ei yksin norpasta. Väliin kiivaskin keskustelu saimaannorpan suojelusta niveltyy mutkikkaalla tavalla muun muassa paikallisten elinkeinojen murrokseen, muuttuviin käsityksiin hallinnon rooleista, maassamme 1980-luvulta alkaen puhjenneisiin toistuviin suojelukiistoihin, ja mitä ilmeisimmin myös vuonna 1995 toteutuneeseen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Taustalla häälyy jääpesiin synnyttävän norpan lisääntymismahdollisuuksia uhkaava ilmastonmuutos.

Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. Me ihmiset annamme luonnolle äänen omilla arvoillamme sekä tiedoillamme, ja määrittelemme, mikä luonnossa on arvokasta, mitä luonnossa suojellaan ja miten. Koska meidän luontosuhteemme ovat jo lähtökohdiltaan erilaisia, tulee luonnonsuojeluun liittyvistä konflikteista helposti pirullisia − eikä niihin ole helppoja ratkaisuja.

Kirjassa annamme lukijalle mahdollisuuden samaistua kirjassa puheenvuoron saaneiden eri sidosryhmiä edustavien haastateltavien asemaan, peilata sitä taustoittamaamme suomalaisen luonnonsuojelun ja suojelukonfliktien historiaan ja näin laajentaa käsitystään konfliktien syistä ja seurauksista. Kirja myös pohtii, miten vastaavilta konflikteilta voitaisiin välttyä tai millä keinoilla luottamus olisi mahdollista palauttaa kiistoihin ajautuneiden osapuolten välille. Tälle opille on käyttöä maailmassa, jossa erilaisten luontoon kohdistuvien paineiden kasvaessa myös luonnonsuojelukonfliktien määrä tulee vääjäämättä kasvamaan.

Kirjan julkistamisseminaari järjestetään Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Helsingissä 14.3.2018 klo 14.30-17.00. Tervetuloa!

Kirjoittajien esittely ja yhteystiedot:

FT Minttu Jaakkola (s. 1973) on koulutukseltaan ekologi ja evoluutiobiologi. Jaakkola on kestävän kehityksen ja sidosryhmävuorovaikutuksen asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä ratkaisukeskeistä ympäristötutkimusta rahoittavan Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimusjohtajana. minttu.jaakkola@nessling.fi, p. 040 1696325

Dos. Timo Vuorisalo (s. 1959) on koulutukseltaan biologi, ja toimii Turun yliopistossa ympäristötieteen lehtorina. Hän tutkii evoluutioekologiaa, ympäristönsuojelun historiaa ja kaupunkiekologiaa. timo.vuorisalo@utu.fi, p. 040 554 0079

HT Lasse Peltonen (s.1968) on ympäristökonfliktien ratkaisun professori Itä-Suomen yliopistossa. Peltosen tutkimus on suuntautunut ympäristökonflikteihin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin, paikalliseen ympäristöpolitiikkaan ja yhdyskuntien kestävään kehitykseen. lasse.peltonen@uef.fi, p. 050 466 7204

Environmental collaboration and conflict resolution – Welcome to NOVA PhD course!

,

Together with NOVA network and All-Youth project, CORE project invites you to PhD course ”Environmental collaboration and conflict resolution: The crossroads of forestry, ecosystem services and wildlife” on 20–24 August, 2018, University of Eastern Finland (UEF), Joensuu, Finland.

The course seeks to further the understanding of environmental conflicts and the possibilities of resolving them through collaborative management, mediation and participatory interventions. The course is both academic and practice-driven.

After completing the course, the student has

  • an understanding of environmental conflicts
  • developed skills to create collaborative management and participatory interventions
  • learned theoretical underpinnings and conflict analysis perspectives
  • devoped practice-oriented skills in assessments and interventions in conflict situations.

Read more here!

Kansalaistieteen päivä 25.5.2018

,

Voiko tutkimuksella tuottaa osallistuvaa ja vaikuttavaa kansalaisuutta? Miten kansalaistiede näyttäytyy eri tieteenaloilla ja erilaisissa käytännön tilanteissa? Tervetuloa mukaan vaihtamaan ajatuksia Kansalaistieteen päivässä Joensuussa 25.5.2018! 

Päivän tavoitteena on keskustella ja jakaa tietoa kansalaistieteen ja -tutkimuksen eri toteutusmahdollisuuksista ja hyödyistä sekä rajoista ja haasteista. Tavoitteena on oppia eri tieteenalojen lähestymistavoista ja sovellutuksista. Käsitteellisten pohdintojen ohella päivän aikana keskitytään myös käytännön kysymyksiin.

Ohjelmassa mm. erikoistutkija Taru Peltolan katsaus kansalaistieteen lähestymistapoihin, terminologiaan ja tutkijatohtori Tiina Sotkasiiran esitys kansalaistieteen tekemisestä lieksalaisten maahanmuuttajien kanssa ja pienryhmäkeskusteluja seuraavista aiheista:

  • Kansalaisen sydämen paikat, kielet ja kulttuurit
  • Terveyden utopiat
  • Kansalaistiede ja psykologia
  • Kansalaistiede ekologisen tutkimuksen välineenä

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä.

Kuva: Coralie Mounet.

Dialoginen toimintakulttuuri – Tervetuloa Kuntademokratiaverkoston tapaamiseen 13.3.!

,

Miten korvata ohipuhuminen, nokittelu ja kiistely rakentavalla keskustelulla? Tervetuloa mukaan vaihtamaan ajatuksia Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa 13.3.!

Tilaisuus on klo 9.30-15 Kuntatalolla Helsingissä.

Ohjelmassa mm. Jonna Kangasojan alustus dialogin paikasta suunnitteluprosesseissa, Taneli Heikan alustus merkityksellisestä  dialogista mediassa sekä tietoisku CORE-hankkeen järjestämästä Collaborative Public Manager -koulutuksesta. Tilaisuus on ilmainen.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu täällä.

Tervetuloa mukaan myös Kuntademokratiaverkostoon! Verkostolaisuus ei sido mihinkään, mutta saat postiisi mm. tulevien tapahtumien kutsut. Ilmoittautumislomake löytyy Kuntademokratiaverkoston sivulta.

Yhteistoiminnallinen käänne starttasi Korjaamolla

,

CORE-hankkeen työ ympäristöpäätöksenteon kääntämiseksi uudelle yhteistoiminnan aikakaudelle sai alkupotkun 12.12.2017 Helsingissä Korjaamolla.

Tilaisuudessa hankkeen tutkijat ja sidosryhmät kokosivat yhdessä ajatuksia mm. kiinnostavista ajankohtaisista tapauksista, joiden yhteydessä yhteistoiminnallisen hallinnan menetelmiä voisi kokeilla ja kehittää.

Katso tästä tilaisuuden diat!