Australian savu- ja pölyongelmista opiksi?

,

Metsäpalosavu tuntui hengitysilmassa ja oli havaittavissa taivaalla koko kuuden tunnin junamatkan, kun joulukuun alussa matkustin Sydneystä sisämaahan Singletonin kaivoskaupunkiin. Taivas oli monin paikoin ruskean sävyisen pilviverhon peittämä ja aurinko näytti oudon punaiselta pilviverhon takana. Yöpymiseni aikana Singletonin kaupungissa annettiinkin useita tekstiviestihälytyksiä huonosta ilmanlaadusta paikallisen ilmanlaadun valvontasovelluksen käyttäjille.

Singletonissa ilmanlaatu on ajoittain huono myös muulloin kuin metsäpalojen aikana. Keskeisenä syynä ovat kaupungin ympärillä lähimmillään muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitsevat useat kivihiilikaivokset ja niiden toiminnasta aiheutuva pölyäminen. Kasvaneen kaivostoiminnan myötä lisääntyneet pölyongelmat aiheuttavat asukkaissa huolta ja pelkoa terveysvaikutuksista.

Osavaltion, kaivosyhtiöiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyössä vuonna 2012 perustama ilmanlaadun valvonta- ja seurantajärjestelmä koostuu neljästätoista ilmanlaadun valvonta-asemasta. Kaivosteollisuus velvoitettiin rakentamaan ilmanlaadun valvonta-asemia, joita valtionhallinto ylläpitää. Kuuden ensimmäisen seurantavuoden aikana ilmanlaatu on ollut heikkoa 22 % seuranta-ajasta ja ylittänyt kansalliset raja-arvosuositukset kolme prosenttia seuranta-ajasta.

”Toivonamme on, että tieteellinen tutkimustieto ja seurantadata ilmanlaadun ongelmista lopulta auttaisi meitä siinä, että pölyongelma saataisiin kuriin esimerkiksi tekemällä kaivostoimintaa pienemmällä volyymillä kuin nyt tehdään.”[1]

Australiassa kaivosten ihmisiin kohdistuvien eli sosiaalisten vaikutusten arviointi- ja hallintakäytänteet vaihtelevat osavaltioittain. New South Walesin osavaltion hallinnossa on hiljattain kirjoitettu tarkka sosiaalisten vaikutusten arviointiohje. Kaivoshankkeissa ei riitä, että ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (social impact assessment) vain arvioidaan, vaan lainsäädäntö edellyttää yhtiöitä tekemään myös vaikutusten hallintaohjelmat (social impact management plans).  Kaivosten lisäksi tämä koskee tällä hetkellä jo myös öljy- ja kaasuhankkeita.

New South Walesin osavaltion lainsäädäntö mahdollistaa myös sen, että kaivostoiminnan lupien myöntämisen ehtoihin voidaan kirjata myös määräyksiä koskien kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia.  Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hankkeen toteutustavan muutoksia tai investointeja alueen kehittämiseen.

Australian Singletonissa käytössä oleva eri toimijoiden kesken yhteistyössä rakennettu ja ylläpidetty ilmanlaadun seuranta- ja valvontajärjestelmä on esimerkki yhteistoiminnallisesta käytänteestä. Myös Suomessa tällaisten käytänteiden tutkimukselle ja kehittämiselle on tarvetta. Esimerkiksi Sodankylässä kuntalaiset ovat kiinnostuneita nykyisen ja mahdollisesti tulevaisuudessa yhä kasvavan kaivostoiminnan vesistövaikutuksista.  Sodankylän kunnan kaivosohjelmassa yhdeksi toimenpiteeksi onkin kirjattu yhteisen vesistövaikutusten seurantajärjestelmän kehittäminen.

Yhteistoiminnallinen käytänne kuten ilmanlaadun tai vesistövaikutusten yhteisseuranta voi onnistuessaan olla hyödyllinen, jos päästään esimerkiksi kaivosyhtiöiden, paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kesken yhteisymmärrykseen siitä, miten vaikutuksia luotettavasti arvioidaan, mitataan ja seurataan. Tämä edellyttää luottamusta osapuolten välillä ja kerättävän tiedon aitoa hyödyntämistä yhdessä tunnistettujen ongelmien ratkaisuun. Jos osapuolia tyydyttäviä ongelmien ratkaisuja ei yhteistyössä saavuteta, yhteistoiminnallisuus on vaarassa jäädä pelkiksi hyviksi aikeiksi.

Anna Kantola

Anna Kantola toimii Itä-Suomen yliopiston projektitutkijana CORE-hankkeen sääntelyä käsittelevässä työpaketissa.

Kuvat: Anna Kantola.

Lähteet

Haastattelut Australiassa (2019). Anna Kantola.

New South Wales Government. Department of planning, industry & environment (2019). Air quality in the Upper Hunter Valley. Published by Environment, Energy and Science. ISBN 978-1-922317-44-5 EES2019/0586 October 2019.

New South Wales Government. Department of planning, industry & environment (2017). Social impact assessment guideline. For State significant mining, petroleum production and extractive industry development, September 2017.

Richard Parsons (November 2019). Forces for change in social impact assessment, Impact Assessment and Project Appraisal, DOI: 10.1080/14615517.2019.1692585

Jukka Sihvonen – Rauno Sairinen (2018). Kivihiilikaivosten ja kaasunporauksen laajentuminen Australian Hunter Valleyssa – rajoitettua yhteistoiminnallisuutta monialaisella maaseutualueella. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XI 2018, s. 7–47.

[1] Haastattelut Australiassa (2019).

0 kommentit

Kommentoi

Haluatko liittyä keskusteluun?
Ole hyvä ja osallistu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *