Kohti strategista osallistamista: havaintoja Lahden yleiskaavoituksesta

,
kymmenen ihmistä kävelee rinnakkain kädet toistensa hartioilla.

Lahden kaupunki on lähestynyt yleiskaavoitusta ja kuntalaisten osallistamista Suomessa ainutlaatuisella tavalla. Kaupunki on kääntänyt perinteisesti raskaaksi mielletyn lakisääteisen prosessin resurssiksi, jossa kuntalaisosallistaminen on osa kunnan strategiaa ja kuntalaiset ovat aktiivinen osa kunnan kehittämistä.  Osallistaminen on tällä hetkellä trendikästä ja sen hyödyistä puhutaan paljon monilla foorumeilla. Yhteistyön, osallistamisen ja yhteisluonnin tunnettuja etuja ovat muun muassa sitouttaminen, […]

Tulevaisuuden energiakansalaisia etsimässä: Energia ei ole vain edelläkävijöiden asia

,
kädet, joiden taustalla taivas, ja aurinko näyttää paistavan käsien välistä.

Keskustelua energiamurroksesta on käyty vuosia teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Nyt kestävät energiaratkaisut ovat alkaneet yleistyä eri mittakaavoilla, mikä avaa pitkään tauolla olleen yhteiskunnallisen keskustelun energiaan liittyvästä hallinnasta ja uusien teknologioiden mahdollistamasta osallisuudesta. CORE-tutkijat Jani Lukkarinen, Maija Faehnle ja Miikka Salo osallistuivat yhdessä Energiaviraston ylitarkastaja Mervi Sunin kanssa 17.2.2021  Demokratiakorjaamon keskusteluun kokeilujen merkityksestä yhteistoiminnallisen päätöksenteon […]

Kohti yhteistoiminnallisempaa Suomea – tervetuloa mukaan kehittämään tiekarttaa! 

,
urbaani näkymä kulkureitistä

Mutkikkaiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen voi onnistua vain erilaisten toimijoiden yhteistyönä. Mutta millainen yhteistyö on kenenkin kannalta tavoiteltavaa? Millaiset toimenpiteet auttaisivat julkista hallintoa, kansalaistoimijoita ja yrityksia toimimaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja luonnonvaroihin, eläimiin, maankäyttöön ja elinympäristön laatuun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi? Tule mukaan suuntaamaan käännettä kohti yhteistoiminallisempaa Suomea!  Kannustinten luomista yhteiselle ongelmanratkaisulle. Avoimuutta kansalaisyhteiskunnan puolelta […]

CORE-tutkijoiden uusi kirja avaa turveprotestin anatomiaa – Huoli vesien puhtaudesta organisoitui turpeennostoa vastustavaksi liikkeeksi Keski-Suomessa

,
näkymä laiturilta rannalle, jossa metsää ja mökki.

Turvetuotannon ympäristöongelmia koskevassa keskustelussa turpeenpolton ilmastovaikutukset ovat korostuneet biodiversiteetti- ja vesistövaikutuksia enemmän.  Kuitenkin paikallisten ihmisten elämässä nimenomaan vesistöön kohdistuvat haitat aiheuttavat eniten ongelmia heidän hyvinvoinnilleen. Paikalliset turpeennostoa koskevat kiistat ovat syntyneet paljolti turvetuotannon vesistövaikutusten ympärille. Näin myös Keski-Suomessa, jossa vesistöjen ranta-asukkaat havaitsivat 1900-luvun lopulla turvealueiden humuspitoisten valumien pilaavan järvivesiä. Paikallisten asukkaiden omien vesiensä tilaa koskenut […]

Kukaan ei omista Suomen pohjavesiä – ja hyvä niin

,
kyltti, jossa pohjavesialueen merkki, taustalla metsää.

Luonnon kiertokulussa olevaa vettä ei voi vesilain perusteella omistaa. Omistusta olennaisempi kysymys onkin, kuka saa käyttää vettä ja mihin tarpeisiin. Voiko esimerkiksi maanomistaja estää pohjaveden ottamisen naapurikiinteistön alueelta vesikauppaa varten? Ei voi, mutta lainsäädännössä suojataan maanomistajan ja paikallisia vedenkäyttötarpeita, jos vettä ei riitä kaikille. Vesikauppa huolenaiheena Vesikauppa on taloudellisessa hyötymistarkoituksessa tapahtuvaa vedenottoa ja otetun veden […]