Merkinnät admin

,

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu – kuntien ja maakuntien harkintavallalle lisää liikkumatilaa

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueidenkäytön ohjausjärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on uudistettu yli viidentoista vuoden voimassaolon jälkeen valtioneuvoston päätöksellä 14.12.2017. Uusi VAT-päätös tuli voimaan 1.4.2018. Uudistuksen lähtökohtana on ollut Juha Sipilän hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Uudistuksen keskeinen tavoite on siis ollut kuntien itsehallinnon vahvistaminen ja samalla […]

,

Miten ympäristöpäätöksenteon paradokseihin tulisi vastata?

Ympäristöpäätöksenteko vaatii erilaisten paradoksien ja jännitteiden kohtaamista. On pohdittava, miten on samanaikaisesti mahdollista vastata sidosryhmien toisistaan poikkeaviin vaatimuksiin, saavuttaa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristönsuojeluun liittyvät tavoitteet, ja sovittaa yhteen vaikutukset nykyisille ja tuleville sukupolville (Haffar & Searcy 2017). Johtamistieteissä on noussut esiin tutkimuskenttä, joka tutkii yrityksen kestävyyteen (engl. corporate sustainability) liittyviä paradokseja (Van der Byl & […]

,

Yhteistoiminta tositestissä: susikiistat  

Yhteistoimintaa ehdotetaan usein ratkaisuksi tilanteisiin, joissa on kiistaa ympäristön tai luonnonvarojen käytöstä. Yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja rajoja konfliktin hallinnassa on kuitenkin arvioitava tarkasti. Tämä oli aiheena Tukholmassa maaliskuussa 2018 järjestetyssä työpajassa ”Collaborative Governance of Wildlife Conflict”, jota johti Ruotsin kuninkaan vieraileva professori Steve Redpath. Apuna arvioinnissa käytettiin kahden yhdysvaltalaistutkijan, Kirk Emersonin ja Tina Nabatchin, kehittämää yhteistoiminnan arvioinnin kehystä. Emerson ja […]

,

Yhteistä suunnittelua karttapohjaisilla kyselytyökaluilla

Syksyllä 2017 starttasi Suomen Akatemian rahoittama CORE-hanke, joka tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkii ja kehittää hankkeessa erilaisia yhteistoiminnallisia tietokäytäntöjä. Tutkimuksessa selvitetään, millä edellytyksillä vuorovaikutteisten prosessien avulla tuotettu tieto on luotettavaa, olennaista ja päätöksenteon kannalta hyväksyttävää. SYKE tutkii yhteistyössä Mapita Oy:n kanssa karttapohjaisten kyselytyökalujen […]

,

Co-creation of value calls for collaborative interaction

When we deal with complex or controversial environmental decision making, the significance of value should be considered. Each individual has his or her own basic set of values; the things one holds important in life. These values guide their decisions, and perceived value may change over time and depending on the situation. The concept of […]

,

Tervetuloa Collaborative Public Manager -koulutukseen!

Kohtaatko työssäsi erilaisten intressien yhteen sovittamiseen ja monitoimijaiseen yhteistyöhön liittyviä ongelmia? Haluatko kehittyä yhteistoimintaosaajaksi, oppia parhaista kansainvälisistä käytännöistä ja soveltaa niitä omissa hankkeissasi? Tervetuloa mukaan syksyllä 2018 alkavaan Collaborative Public Manager -koulutukseen! Koulutus antaa valmiuksia monitoimijaiseen yhteistyöhön sekä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen tähtäävien prosessien suunnitteluun ja vetämiseen. Taustalla on yhteistoiminnallisen hallinnan malli, jota on menestyksellä sovellettu […]

,

Saimaannorppa ja ihminen – sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste

Saimaannorppa ja ihminen -kirja esittelee saimaannorpan suojelukiistan esimerkkinä nykyisen luonnonsuojelupolitiikan ongelmista, joista yksi keskeinen on eri sidosryhmiä edustavien ihmisten välisen luottamuksen mureneminen. Vaikka saimaannorpan kanta on nykyään kiistatta suurempi kuin 1970- tai 1980-luvuilla, suojelu silti kärjistyi 2000-luvulla kiistelyksi eri tahojen välillä. Mistä oikein on ollut kysymys? Ainakaan ei yksin norpasta. Väliin kiivaskin keskustelu saimaannorpan suojelusta niveltyy mutkikkaalla […]

,

Kansalaisyhteiskunta voisi palvella ongelmanratkaisua paljon nykyistä paremmin

Vaikka järvet ja joet Suomessa ovat yleisesti ottaen puhtaita, on silti monia vesistöalueita, joissa vesien likaantuminen haittaa asukkaiden elämää. Useilla alueilla käydään julkista keskustelua vesien tilasta. Pohjoisessa Keski-Suomessa virtaava Saarijärven reitti, joka on Kymijoen vesistön latvavesiä, on ollut yksi kiistelyn kohde. Teimme aiemmassa tutkimuksessamme kansalaiskyselyn Saarijärven reitin kuntien vakituisilta ja vapaa-ajanasukkailta (ks. Möttönen ym. 2016).  […]

,

Uudistuva YVA-lainsäädäntö – sujuvoittuuko ympäristövaikutusten arviointimenettely?

Suurten ympäristönkäyttöhankkeiden vaikutukset arvioidaan niin Suomessa kuin lukuisissa muissa maissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Suomalaista YVA-menettelyä on pidetty erityisesti ympäristötavoitteiden kannalta toimivana ohjauskeinona, mutta hankkeesta vastaavien näkökulmasta ajoittain myös raskaana prosessina. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva lainsäädäntö on ollut kuluneella hallituskaudella yksi sääntelyn sujuvoittamistoimien kohteista. Miten sujuvoittamistyössä on onnistuttu ja mitä sääntelystrategisia valintoja on tältä osin tehty? Tätä pohtii […]

,

Kansalaistiede tukee yhteistä ongelmanratkaisua, jos se nähdään osallistumista laajempana

Tiede ei ole yksiselitteinen auktoriteetti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Päätöksenteon tietopohja on kyseenalaistettu erityisesti monissa ympäristökysymyksissä. Samalla on kova paine hyödyntää parasta mahdollista tietoa. Tämä haastava asetelma on johtanut uusiin tiedontuotannon malleihin, kuten kansalaistieteeseen, jossa vapaaehtoiset kansalaiset tekevät tieteellistä työtä yhdessä ammattitutkijoiden kanssa. Tiedettä puistoissa Kansalaistieteen toivotaan mahdollistavan uusien, innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen yhteiskunnallisiin ongelmiin ja jännitteisiin. Kansalaistiedehankkeisiin […]